Tekeminen, tulospaineet ja päivittäinen kiire madaltaa johdon ymmärrystä. Asiat ja tilanteet vievät mukanaan. Vaarana on tyhmentyminen.
Ilman ymmärrystä ei synny viisaita päätöksiä. Kun toimintaympäristö rakentaa tiehen mutkan, toimintamalliinsa sitoutunut organisaatio ajaa mutkan suoraksi – ja löytää itsensä ojasta ellei suorastaan allikosta. Edes älykkyys ei suojaa tältä. Tämän ovat niin monet ennen niin menestyvät organisaatiot todistaneet.
Menneisyydessä syntyneet tavat, tottumukset ja uskomukset muodostavat menestymismallin. Yhteisen ohjelmoinnin, joka pyörittää toimintaamme. Ympäristön vaateiden muuttuessa se mikä tuotti äsken menestystä, tuottaakin epäonnistumisen.
Organisaatio tarvitsee kyvykkyyksiä ja osaamisia toteuttaakseen liiketoimintamallinsa. Kun kyvykkyyksiä on muutettava vaateiden muuttuessa, siihen tarvitaan toisen tason kyvykkyyksiä.
Einstein sanoi saman asia toteamalla, ettei ongelmaa voi ratkaista samalla tasolla kuin se luotiin. On noustava ongelman yläpuolelle. On nähtävä ongelma ikään kuin parvekkeelta katsoen. Pystyttävä lähestymään ongelmaa metatasolta.
Yritys tarvitsee toisenlaisia kyvykkyyksiä muuttaakseen itseään kuin se tarvitsee pyörittääkseen nykyistä liiketoimintaansa. Tällaista kyvykkyyttä kutsutaan dynaamiseksi kyvykkyydeksi.
Valitettavasti ylin johto ei ole useinkaan oivaltanut vastuutaan dynaamisten kyvykkyyksien toimivuudesta omassa organisaatiossaan. Puhumattakaan, että niiden kehittäminen olisi järjestelmällistä tietoista toimintaa. Ylimmän johdon pitäisi olla kiinnostunut organisaationsa dynaamisesta kyvykkyydestä, koska kenelläkään muulla organisaatiossa ei ole valtaa muuttaa niitä.
Dynaamiset kyvykkyydet ovat sangen uusi konsepti, vaikka iät ja ajat on puhuttu johdon kyvystä helikopteroida ja nähdä metsä puilta – big picture – niin kuin jenkit sen sanovat. Ylimmän johdon tulisi selkeästi nähdä, millaisia kyvykkyyksiä muutoksen johtaminen vaatii ja ryhtyä kehittämään niitä systemaattisesti.
Kun tarkastellaan johtamista metatasolta, sitä voitaisiin kutsua johtamisen johtamiseksi.
Johtamisen johtaminen edellyttää selkeää ymmärrystä, millaisia vaateita liiketoiminta huomenna asettaa johtamiselle. Miten organisaatio uusine matriisirakenteineen tai uudet sukupolvet uudenlaisine arvostuksineen johtamiselle asettavat. Tai miten johtamisfokuksen siirtyminen alaisten johtamisesta verkostojen tai asiakkuuksien johtamiseen vaikuttavat.
Kehityspanokset dynaamisen kyvykkyyden kehittämiseen tekevät hyvää menestykselle ja samalla myös johtajan omalle uralle ja tulevaisuudelle.
Ymmärrys tämän päivän liiketoiminnasta ei riitä. Johdon on myös kehitettävä kyvykkyyttä muuttaa liiketoimintaa, organisaatiota ja johtamista.
On rakennettava muutosketteryys ja kyvykkyys muuttua. Dynaaminen kyvykkyys on avain onnistumiseen vähänkään pidemmällä ajanjaksolla, koska nykyisellä mallilla menestytään vain seuraavaan mutkaan saakka.