Rajallinen käsitys estää johtamisen kehittymisen

”Johtamisen kehittämisessä on strateginen virhe nähdä vain se vain johtajan kehittämisenä.”

Johtaminen on saanut viime aikoina huomiota. Pääministeri ehdotti sitä opiskeltavaksi jo peruskoulutuksen aikana. HS Talousosiossa 22.1. haluttiin keskinkertaisia johtajia esiin ja viimeksi 30.1. ehdotettiin suomalaisille talonpoikaista johtajuutta.

Johtaminen on keskeinen menestystekijä. Erityisen tärkeää se on silloin, kun toimintaympäristö ja samalla onnistumisen tekijät muuttuvat. Niin kuin ne juuri nyt tekevät. Organisaation ja koko Suomenkin kannalta olisi onnellista, jos johtaminen meillä olisi parempaa kuin muualla.

Johtamiskoulutukseen panostetaan meillä merkittävästi. Yritysten lisäksi myös julkishallinto on pitkän aikaa investoinut johtamisen kouluttamiseen. Johtamiskoulutusta saavat niin eduskunnan virkamiehet, opettajat kuin lääkäritkin, ainakin jos ovat johtavassa asemassa.

Johtamisen kehittäminen perustuu vanhentuneisiin tai rajoittuneisiin johtamiskäsityksiin siitä, mitä johtaminen on ja mikä siitä tekee vaikuttavaa. Tämän vuoksi johtamiskoulutus ei aina tuota haluttuja tuloksia. Käsitys siitä, että johtamisen tehokkuus ja vaikuttavuus on kiinni johtajan toiminnasta ja käyttäytymisestä, on syvällä. Eikä ihme, onhan esimerkiksi johtamisen tutkimus sadan vuoden aikana keskittynyt tutkimaan juuri johtajan ja johdettavan suhdetta. Tämä on luonut johtajakeskeisen näkemyksen johtamisen menestystekijöistä.

Kun johtamista halutaan kehittää, esimies lähetetään koulutukseen kehittämään taitojaan. Mutta kun hän palaa ympäristöön, jossa ei ole mahdollista toteuttaa tehokasta johtamista, taidotkin menevät hukkaan. Miten ohjata esimerkiksi yhteistyötä, kun ainoat käytettävät mittarit liittyvät budjettiin ja kustannuksiin. Miten motivoida saavutuksiin, kun palkinta perustuukin palveluvuosiin ja ikälisiin. Miten toteuttaa osallistavaa ja kyseenalaistavaa johtamistyyliä ja dialogia, kun johtamiskulttuuri perustuu käskemiseen ja lojaalisuus tulkitaan tottelemisena.

Johtajan henkilökohtainen toiminta on tärkeää, mutta vähänkään suuremmissa organisaatioissa sen osuus johtamisen vaikuttavuudesta on vain noin 40 prosentin luokkaa. Loput eli yli puolet johtamisen tehokkuudesta on kiinni johtamisprosessin toimivuudesta ja sitä tukevasta johtamisjärjestelmästä, jotka liittävät esimiesten henkilökohtaiset tekemiset yhteiseksi johtamisvoimaksi. Tilannetta voisi verrata soutujoukkueeseen; voittoa kilpailussa ei saavuteta sillä, että treenataan soutajan vatsa- ja reisilihaksia, kun vene vuotaa, airot ovat erimittaisia eikä eri soutajiakaan saada soutamaan tahtiin.

Johtamisen kehittämisessä on strateginen virhe nähdä se vain johtajan kehittämisenä. Vaikka johtajan kehittäminen on tärkeää, tuotto ja tuloksellisuus johtamisen kehitysinvestointeihin saadaan kokonaisvaltaisella otteella. Johtamisprosessi on osattava virittää palvelemaan organisaatiota ja sen rakennetta. Mittarit on osattava johtaa strategiasta. On osattava mittaroida myös energisoivat ja tuloksiin johtavat tekijät, ei vain tulostekijät. Johtamisjärjestelmä työkaluineen todella viritetään tukemaan johtajan toimintaa.

Vasta valmistuneen Suuren suomalaisen johtamistutkimuksen tuloksien mukaan johtaminen vaikuttaa tuloksiin merkittävästi enemmän kuin johtamisen tutkijoiden piirissä on luultu. Perinteisen totuuden mukaan johtaminen vaikuttaa tuloksiin noin 20 prosenttia. Mutta kun otetaan johtamisen konteksti mukaan ja viritetään johtaminen organisaation ja (liike)toiminnan vaateiden mukaan, vaikuttavuus voi ylittää 50 prosenttia.

Johtaja johtaa elämää – ja elämä on poikkitieteellistä. Johtamisajattelun siiloutuminen ja historian rajaama putkinäkö estää meitä kehittämästä kokonaisvaltaisesti johtamista. On tietysti inhimillistä, että johtamisessa korostetaan milloin arvopohjaa, milloin tahtoa ja visiota, milloin strategiaa ja milloin taloudellista tulosta. Jotkut korostavat ihmisen kohtaamista, toiset ammattiosaamista. Yhden asian korostaminen johtamisessa on kuitenkin turhaa, sillä johtaminen on tätä kaikkea. Sen vuoksi kokonaisuuden näkevällä johtamisen kehittämisellä saadaan merkittäviä tuloksia aikaan.

Blogi perustuu kaikkien aikojen laajimpaan suomalaiseen johtamistutkimukseen sekä 35 vuoden kokemukseen johtamisen kehittämisestä Suomessa ja 25 muussa maassa, yrityksissä, julkishallinnossa ja kolmannella sektorilla.