Onko ketteryys johtajaominaisuus?

Jokaisella organisaatiolla on ”leijonansa”, jonka voimakas käpälän lyönti voi olla kohtalokas. Joskus ”leijona” on globaali kilpailija, joskus businessmallin vanhentava teknologinen muutos tai edessä nousevat mustat talouden pilvet. Yhteistä ”leijonan käpälän lyöntien” välttämiselle on, ettei niihin voi vastata voimalla. Sitä yrittävät yritykset murskautuvat ja ne syödään lounaaksi.

Megamuutosta pienemmän toimijan luonnollinen strategia on olla nopea ja ketterä.

Jokainen johtaja tietää saman, minkä Harvardin professorit ovat tutkimuksissaan havainneet, ettei muutosta organisaatiossa tapahdu ilman siihen sitoutunutta ja osaavaa johtamista. Onko siis nopeutta ja ketteryyttä hakevan organisaation haettava nopeita ja ketteriä johtajia?

Kysymys paljastaa, etteivät nopeus ja ketteryys ole johtajaominaisuuksia; ne ovat organisaation ominaisuuksia, joilla väistetään muutostsunamin murskaava voima ja hyödynnetään muutosaallon energia.

Miten nopeuteen ja ketteryyteen pyrkivän organisaation johdon pitäisi ajatella?

Avuksi tulee käsite, joka ei ole yleisesti tuttu, ja jonka ympärillä ajattelu ei ole selkeää. Käsitteen määrittelyssä voidaan lähteä siitä, että jokaisella organisaatiolla on kyvykkyyksiä, joita se tarvitsee tehdäkseen liiketoimintaansa.

Olemassa olevista kyvykkyyksistä ei kuitenkaan ole apua, jos liiketoimintaympäristön muutos vaatii uudenlaisia kyvykkyyksiä. Silloin kysytään, onko organisaatiolla dynaamisia kyvykkyyksiä, joita tarvitaan olemassa olevien kyvykkyyksien muuttamiseen.

Dynaamiset kyvykkyydet on siis avain muutokseen. Ne ovat usein hyvin erilaisia kuin kyvykkyydet, joita tarvitaan liiketoiminnan pyörittämiseen ja saattavat jäädä johdolta huomiotta. Tällöin muutoksen mutkaan ajava organisaatio ajaa ”mutkan suoraksi”, jatkaa lineaarisesti toimintaansa ja löytää itsensä metsästä.

Keskeinen dynaaminen kyvykkyys on muutoksen johtaminen. Nopeuden ja ketteryyden luomiseksi tarvitaan enemmän kuin aikomus tai että johtajassa on tällaisia ominaisuuksia. Tarvitaan nopeuden ja ketteryyden luomiseen välttämättömät dynaamiset kyvykkyydet.

Mitä sitten nopeuteen ja ketteryyteen johtavat dynaamiset kyvykkyydet ovat?

Uusin tutkimus paljastaa, että yli puolet johtamisen vaikuttavuudesta on kiinni johtamisen rakenteista, työkaluista ja johtamisprosessin toimivuudesta. Ilman niiden tukea parhainkin johtaja saavuttaa alle puolet siitä, mitä voisi saavuttaa.

Organisaatioonsa dynaamista kyvykkyyttä havittelevan muutosjohtajan on tunnettava ja ymmärrettävä liiketoiminnan asettamat vaateet organisaatiolle ja johtamiselle. Organisaatiorakenne ja kulttuuri asettavat myös omat vaateensa johtamiselle.

Johtamisvaateiden tunnistaminen on ensimmäinen askel viisaaseen johtamiseen.

Toinen askel on dynaamisen kyvykkyyden luominen organisaatioon. Tämä askel on organisaatiokohtainen. Sen sisältö riippuu yrityksen historiasta, sen aikaisemmista kyvykkyyksistä ja uusita vaateista. Vaikka yleisesti ottaen tiedossa on satojen organisaatioiden benchmarkkaava tieto dynaamisista kyvykkyyksistä, se kuitenkin on vain vertailutietoa. Ainoa toimiva ja oikea ratkaisu perustuu organisaation oman tilanteen tuntemiseen. Diagnostinen lähestyminen tuottaa ammattimaisen vastauksen siihen, mitkä ovat juuri ne dynaamisen kyvykkyyden osa-alueet, joihin olisi kiireesti panostettava ja joissa kehityspanokselle saadaan huipputuotto.

Lopputulos dynaamisen kyvykkyyden kehittymisestä on mielenkiintoinen.

Organisaatioon syntyy luonnollinen kehitysdynamiikka, jota voisi kuvata vertauskuvalla vedellä täytetystä kattilasta. Jos kattila laitetaan pöydälle, se ei kiehu, vaikka kuinka puhuttaisiin visioista ja yhteisistä arvoista, tavoitteista ja palkkioista. Mutta jos kattila laitetaan kuumalle hellalle, se kiehuu riippumatta uskotko sinä siihen vai et. Taitava muutosjohtaja ymmärtää kokonaisvaltaisesti tarpeisiin perustuvan dynamiikan mahdollisuudet, laittaa” kattilansa kuumalle hellalle” ja saa sen näin kiehumaan.

Nopeus ja ketteryys syntyvät strategisesti muuttuvissa tilanteissa useiden tekijöiden summana. Samalla niiden synty testataan organisaation dynaamisesta kyvykkyydestä.