Jokainen IT-asioiden kanssa tekemiseen joutunut ymmärtää, että ilman arkkitehtuuria syntyy parhaimmillaankin tilkkutäkki. Ehkä puhutuin, huonosti toimiva IT-tilkkutäkki maassamme on tällä hetkellä terveydenhoidon IT-järjestelmä, joka tuottaa kustannuksia, tehottomuutta ja harmaita hiuksia.
Johtamisen arkkitehtuuria voi hyvin verrata IT-metaforaan.
Suuri suomalainen johtamistutkimus paljasti, että johtamisen arkkitehtuuri toteutetaan niissäkin yrityksissä, joissa siihen on tietoisesti panostettu, liian kapea-alaisesti. Monissa organisaatioissa johtamisprosessi katkeilee, sen osat ovat yhteen sopimattomia ja johtamisjärjestelmä on paloista tehty. Tämän johtamisalustan päällä johtaja omalla taidollaan pyrkii kompensoimaan alustan puutteita.
Annetuilla taidoilla johtaminen voi olla kaksi ja puoli kertaa tehokkaampaa, jos johtamisen arkkitehtuuri toimii; johtajalla ovat kaikki mahdolliset vipuvarret tehokkaasti käytössä.
Liian usein seniorijohto keskittyy miettimään omaa johtamistaan. Sen sijaan hänen tulisi keskittyä johtamisen arkkitehtuuriin luomiseen. Tämä edellyttää tietoista ajattelua, suunnittelua, työkaluja, niiden käyttöprosessia johtamisessa, vankkaa johtamisen vaateiden ymmärtämistä ja osaamista.
Seniorijohto ei voi välttää vastuutaan johtamisen arkkitehtuurin luomisessa.
Johtamisen arkkitehtuurissa on kysymys johtamisen metatasosta, johtamisen johtamisesta. Arkkitehtoonisilla päätöksillään seniorijohto luo organisaatioon dynaamisen kyvykkyyden -kyvyn muuttaa nykyisiä kyvykkyyksiään sellaisiksi, joita tulevaisuuden menestymisessä tarvitaan.
Seniorijohdon kannalta johtaminen on merkittävästi laajempi konsepti, kuin perinteisesti on ajateltu. Perinteisesti johtaminen on alaisten johtamista ja johtajan suoraa vaikutusta johdettaviinsa. Parhaimmillaankin tämä on vain 40 prosenttia johtamisen kokonaisvaikuttavuudesta.
Kun johtamisen arkkitehtuuri halutaan saada toimimaan, johtamisprosessi kokonaisuudessaan ja kaikki elementit johtamisjärjestelmästä on synkronoitava yhteen johtajan harjoittaman managementin ja leadershipin kanssa.
Keskimäärin merkittäviä johtamisen vipuvarsia on olemassa 95 kappaletta. Tämä oli määrä, joka Suuressa suomalaisessa johtamistutkimuksessa tuli esille, kun johtajat, joilla oli yhteensä johtamiskokemusta 12 000 vuotta reittasivat kokemuksensa. Onneksi näistä lähes sadasta tekijästä monet ovat jo kunnossa toimivassa organisaatiossa. Ja onneksi tekijät ovat linkityksessä toisiinsa, joka vähentää ”johtamisvipujen” määrää.
Jotta organisaatio saisi johtamiskokonaisuuden toimimaan, sen tulee tunnistaa ei pelkästään tekijöiden tärkeys omassa liiketoimintaympäristössään, mutta myöskin kunkin tekijän kehitystarve. Esimerkiksi hyvään kuntoon trimmattu soutujoukkue, jolla on vene ja välineet kunnossa ei voita soutukisaa, jos veneestä puuttuu tappi.
On tavanomaista, että johto katselee asioita pelkästään prioriteettien kannalta. Fokusta luotaessa kannattaa huomioida myös tärkeiden tekijöiden kehitystarve. Tappi on ehkä tärkeysjärjestyksessä voittavan venekunnan prioriteetti numero 26, mutta puuttuessaan se voi olla fokus numero 1.
Johtamisen arkkitehtuuria luotaessa ylimmän johdon on nähtävä kokonaisuus, niin prioriteetit kuin kehitystarpeetkin liiketoiminnan ja organisaatiokontekstin valossa.
Vastuun jakamisen yhteydessä monet karriäärit katkeavat siihen, että itsenäisyyttä saaneet yksiköt, toiminnot ja yksilöt ryhtyvät nopeasti osaoptimoimaan toimintaansa. Osaoptimointi on kuin maan vetovoima, se toimii itsestään. Jos johto ei tee mitään asialle, ainut ketterä elementti on osaoptimointi.
”Kauha ja sen sisältö” on hyvä metafora johtamisen arkkitehtuurin selkiinnyttämiseen. Ylimmällä johdolla pitää olla uskallusta ja voimaa suunnitella optimaalinen ”kauha” yrityksen tarpeisiin. Ja luottamusta ja näkemystä delegoida ”kauhan sisältö” eli liiketoiminta tekijöiden vastuulle niin, että he todella kokevat sen aidosti ja motivoivana itselleen. Hoitamalla kauhan design, ylin johto suunnittelee integroivat ja koordinoivat elementit palvelemaan kokonaisuutta eikä osaoptimointia. Keskeinen asia ”kauhan designissa” on vastuun ottaminen johtamisen arkkitehtuurista.