Järjetön keskitys vai toivoton hajautus?

Keskittämisellä haetaan organisaation sisällä tehokkuutta ja yksisuuntaista toimintaa. Alussa tehokkuutta ja yksisuuntaisuutta yleensä saadaankin, mutta ajan mittaan keskittäminen byrokratisoi, tehokkuus laskee ja organisaation kyky uudistua katoaa.

Jos johto ei tajua muuttaa rakennetta ja kulttuuria, se vaihdetaan.

Tilalle hankitut seuraajat hakevat ketteryyttä ja nopeutta hajauttamalla. Aluksi se saattaa toimiakin, mutta osaoptimointi alkaa silti ajan mittaan luonnon lain varmuudella. Toiminta kehittyy vähitellen toivottoman paikalliseksi, kustannustehokkuus karkaa ja samoja asioita tehdään joka puolella organisaatiota.

Jos johto ei tajua muuttaa rakennetta ja kulttuuria, se vaihdetaan jälleen.

Uudet seuraajat hakevat taas tehoja keskittämisestä…ja niin sama rakennejojo jatkuu, usein vielä kiihtyen. Ennen tuolileikkien loppumista julkistetaan kevät- ja syysorganisaatioita.

Älykkäästi toimivat johtajat tekevät toisin. He eivät sekoita keskenään keskittämistä ja integraatiota.

Organisaatio voi toimia kokonaisvaltaisesti, vaikka sen ihmisille olisi annettu valta toimia ja tehdä päätöksiä.

Tällöin johto on huolehtinut, että kokonaiskuva on kirkas. Tahto ja strategiset valinnat ohjaavat yhteistyötä. Mittarointi on läpinäkyvää, samoin tavoiteasetanta ja seuranta. Systeemit mahdollistavat ihmisten keskinäisen vaikuttamisen toisiinsa. Roolitus on sovittu, eikä siitä tehdä kyynärpäiden markkinataloutta.

Kaikilla on selkeä käsitys, miten strategia toteutetaan. Myös tuloksiin johtavia tekijöitä mitataan, tietysti tulostekijöiden ohella.

Mutta mikä tärkeintä – suunnitelmat kytketään selkeästi johtamiseen. Johtamisen vaateet on määritelty ja niin johtajat kuin toimijatkin saavat jatkuvasti energisoivaa palautetta.

Integroituun ketterään toimintamalliin kuuluu aina siihen saumattomasti liittyvä johtaminen.