Pk-yritysten merkitys Suomessa kasvaa ja teknologiateollisuuden pk-yritykset panostivat liikkeenjohtonsa kehittämiseen
Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä yli tuhat on pieniä ja keskisuuria. Valtaosa pk-yrityksistä on kotimarkkinayrityksiä, pienempi osa niistä toimii vientisektorilla. Pk-yritysten osuus suorasta viennistä on noin 20 %. Esimerkiksi Ruotsiin (osuus 30 %) ja Saksaan (liki 50 %) verrattuna suomalaisissa pk-yrityksissä on suuri kasvupotentiaali, josverrataan pk-yritysten viennin osuutta kokonaisviennistä. Viennissä ovat parhaiten menestyneet yritykset, jotka ovat kehittäneet omia tuotteita.
Teknologiayritysten kansainvälistymistä on edistetty hankkeilla, joilla on ollut selkeä painopiste, kuten ulkomaille etabloituminen, hankintatoimen kohdistaminen matalan kustannustason maihin, suurempien yrityskokonaisuuksien muodostaminen yritysjärjestelyin, asiakkaiden vaatimukset jalostusarvon kasvattamiseksi ja panostukset teknologiaan muutamia mainiten. Yksittäisen yrityksen on kuitenkin tarkasteltava tilannettaan ja strategiaansa omalta kannaltaan kokonaisuutena ja mietittävä, miten alan kehityshankkeet istuvat sen kokonaisuuteen. Hankkeeseen mukaan lähtiessään yrityksen on pystyttävä yhdistämään kehityshanke omaan kokonaisuuteensa. Päätöksiensä tueksi pk-yritys tarvitsee selkeän strategian ja sen käytäntöön vientiin tarvittavat välineet ja osaamiset – ja niiden tueksi kokonaisuutta ymmärtävän johtamisen.
Toimintaympäristön muutos haastaa yrityksen ja strategian, jolla se pyrkii menestymään muuttuvissa olosuhteissa. Samalla strategian käytäntöön vientiä ohjaavan johtamisjärjestelmän ja johtamisprosessin toimivuuteen kohdistuu yhä suurempia kehittämisvaateita
On välttämätöntä panostaa paremmin tulevaisuutta ennakoivaan johtamiseen ja toimintaan. Johtajan on johdettava tehokkaasti sekä asioita että ihmisiä niin pitkällä aikajänteellä kuin myös operatiivisesti jokapäiväisessä toiminnassa. Johtamisen haasteet ovat saman tyyppisiä yrityksen koosta riippumatta, mutta niiden vaikeuskerroin on suurempi suuremmissa ja kansainvälisesti toimivissa yrityksissä.
Toimintaympäristön muutokset, kuten esimerkiksi kiristyvät vakuusvaateet ja oman pääomanehtoisen rahoituksen vaatimukset, Basel II edellyttävät strategisen kokonaisnäkemyksen kirkastamista. Strateginen näkemys on tarpeen myös alihankintayritykselle, jonka roolina on olla ”puun ja kuoren välissä” etenkin, kun omaa tuotetta ei ole. Sukupolvenvaihdokset ovat jatkuva ja kasvava haaste liikkeenjohdolle ja omistajille ja ne keskittyvät erityisesti pk-sektorin omistaja-yrittäjä-toimitusjohtaja -kenttään.
Visiosta tuloksiin (VIA) -mallia sovellettiin pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Kehittämisohjelman lopputuloksena osallistuneille pk-yrityksille syntyi strategiseen ymmärrykseen ja näkemykseen perustuva tahtotila ja strategia, joiden avulla yritykset pystyvät tarjoamaan asiakkailleen ja omistajilleen taloudellista lisäarvoa sekä menestymään kannattavasti valitussa kilpailussa. Nyt näissä yrityksissä on tiekartta ja käytännön toimet olemassa. Kyse jatkossa on hyvän johtamisen ja strategian käytäntöön viennin onnistumisen varmistamisesta.