Jokaisella organisaatiolla on ”leijonansa”, jonka voimakas käpälän lyönti voi olla kohtalokas. Joskus tällainen ”leijona” on globaali kilpailija, joskus se on businessmallin vanhentava teknologiamuutos tai edessä nousevat mustat talouden pilvet. Yhteistä ”leijonan käpälän lyöntien” välttämiselle on, että niihin ei voi vastata voimalla. Sitä yrittävät yritykset murskautuvat ja ne syödään lounaaksi. Megamuutoksessa pienemmän toimijan luonnollinen strategia on
Monthly Archives: marraskuu 2017
Monet tekevät niin. Se ei ole edes vaikeaa. Usein kaikki alkaa pitkästymisestä. Työ tuntuu toistavan itseään. Se ei tunnu enää niin kiinnostavalta kuin ennen. Ponnistelu ei tunnu mielekkäältä. Uudet asiat tuntuvat ulkopuolisilta. Panostaminen itsensä kehittämiseen tai muutokseen ei kiinnosta. Tässä vaiheessa moni 35-vuotias jää eläkkeelle. Ei ole olemassa eläkkeellejäämistilaisuutta, eläkekahveja, puheita eikä kultakellon luovutuksia. Henkilö
Olin viettänyt suuren osan kesälomaani Suuren suomalaisen johtamistutkimuksen tietokoneajojen parissa. 3000 sivua numeroita, kansioittain numeroita. Tulokset alkoivat valjeta tutkijalle. Ne saivat minut lähettämään tekstiviestin kollegoilleni: ”Johtamisen G-piste on löytynyt.” Kysymys oli enemmänkin G-tekijästä tai general-tekijästä, joka on merkittävä osa johtamista ja johon keskittyy suurin osa johtamisen vaikuttavuudesta. Kysymys oli väitöstutkimukseni ehkä merkittävimmästä löydöstä. Hyvät kuulijani,
Olemme tässä blogisarjassa puhuneet johtamisen eri näkökulmista. Nyt puhumme käskytyskeskuksesta, joka ohjaa toimintaamme. Puhumme tietysti aivoista. Mutta voiko niiden toimintaa johtaa? Tähän kysymykseen haemme vastausta. Monet johtajat kuvittelevat johtavansa asiapohjalta, loogisesti ja tietoisesti. Samaan aikaan aivotutkijat sanovat, että aivojen kapasiteetti tietoisen ja tiedostamattoman, automaattisen ajattelun välillä on yhden suhde puoleen miljoonaan. Eli samaan aikaan, kun