Viimeisimmät blogimerkinnät

Leader's Blog

Johda komentohuonettasi

Olemme tässä blogisarjassa puhuneet johtamisen eri näkökulmista. Nyt puhumme käskytyskeskuksesta, joka ohjaa toimintaamme. Puhumme tietysti aivoista.

Mutta voiko niiden toimintaa johtaa? Tähän kysymykseen haemme vastausta.

Monet johtajat kuvittelevat johtavansa asiapohjalta, loogisesti ja tietoisesti.

Samaan aikaan aivotutkijat sanovat, että aivojen kapasiteetti tietoisen ja tiedostamattoman, automaattisen ajattelun välillä on yhden suhde puoleen miljoonaan. Eli samaan aikaan, kun ajattelemme yhden tietoisen ajatuksen, alitajunta on käsitellyt 500 000 erilaista asiaa ja kytkentää.

Kun luulemme tekevämme tietoisia päätöksiä, niiden taustalla vaikuttava aivojen prosessi on keskeisesti vaikuttanut tähän tietoiseen päätökseen.

Jotta voisimme vaikuttaa aivoihin komentohuoneena, on hyvä tunnistaa muutamia aivojen toimintaperiaatteita.

  • Aivot pyrkivät järjestykseen, pois kaaoksesta.

Kun pieni lapsi hakkaa pianoa, se on päätä särkevää kakofoniaa. Kun Sibelius ottaa samat nuotit ja panee ne järjestykseen, koemme mielihyvää Valse Tristen tahdissa.

Rutiinit tuovat järjestystä. Ne muodostavat meille mukavuusalueen, jolla koemme pätevyyttä ja varmuutta.

Mukavuusalueelta poistuminen nostaa stressitasoa, se tuntuu vaikealta. Aivojen käyttöjärjestelmä asettuu puolustukseen, vastustamaan muutosta.

  • Aivoilla on oma käyttöjärjestelmänsä

Tietokoneessa käyttöjärjestelmä on joukko ohjauskäskyjä, jotka ohjaavat käsiteltävän tiedon kulkua.

Aivoissa onnistumiset, opittu tapakäyttäytyminen, omaksuttu toimintakulttuuri yhtä hyvin kuin saadut näpäytykset tai epäonnistumiset kehittyvät ihmisen ikääntyessä käyttöjärjestelmäksi.

Joku on osuvasti sanonut, ensin me muodostamme tavat, sen jälkeen tavat hoitavat meidät.

Tavat ovat näkyvä osa aivojen käyttöjärjestelmää ja sen ohjausvoimaa. Monesti arkikielessä käyttöjärjestelmän osia kutsutaan asenteiksi.

Tapahtuma tai ajatus ankkuroituu osaksi aivojen käyttöjärjestelmään helpoimmin silloin, kun se kytkeytyy tunteeseen. Ajatus ja siihen liittyvä tunne, muodostaa pysyvän osan aivoihin.

Näin pidämme tietyistä ruuista, paikoista ja sävelmistä. Vahvimmista kokemuksista syntyy identiteetti. Olemme suomalaisia, Jokerien kannattajia, pidämme Olvin oluesta tai Suvi Teräsniskasta.

Lapsuus on olennainen käyttöjärjestelmän synnyn kannalta. Puolet asenteistamme syntyy seitsemän ensimmäisen vuoden aikana.

Varhain syntyneiden käyttöjärjestelmävirheiden korjaamiseen saattaa mennä yksi elämä. Ja vaikka yhteiskunta on perustanut korjauslaitoksia, ulkopuolelta tullut korjausapu harvoin onnistuu.

  • Käyttöjärjestelmämme pyrkii koko ajan vahvistamaan itseään.

Oletko huomannut, että keräät tietoa, joka vahvistaa uskomuksiasi ja valintojasi. Esimerkiksi vaihdettuasi automerkkiä Skodaan, alat automaattisesti seurata kyseisen merkin mainoksia ja havaitset saman merkkisiä autoja liikenteessä.

  • Käyttöjärjestelmän kunnossapito on sinun vastuullasi

Jos ja kun maailma muuttuu yhä monimuotoisemmaksi, tulevaisuus on erilainen kuin menneisyys, alitajunnan kapasiteettia ohjaavana käyttöjärjestelmän pitäisi ohjata meitä onnistumiseen, ei epäonnistumiseen, voittoihin, ei tappioihin.

  • Aivomme voidaan luokittaa tai mallintaa käyttöjärjestelmämme mukaan.

On olemassa sellaisia, jotka korostavat järjestystä, toimintatapoja ja prosessin askeleita tärkeimpänä asiana. Tästä syntyy kontrollia korostava toimintamalli.

Toinen asiakeskeinen lähestyminen korostaa faktoja ajattelun pohjana. Tästä syntyy analyyttinen toimintamalli.

Kolmas korostaa mahdollisuuksien näkemistä ja riskinottoa kehityksen pohjana. Tästä syntyy visionäärinen toimintamalli.

Neljäs hallitseva malli on toisista välittävä, empaattinen lähestyminen. Siitä syntyy tukea antava, yhteistyöhakuinen malli.

Ehkä jo näiden lyhyiden kuvausten perusteella tunnistit yksi tai kaksi hallitsevaa piirrettä käyttöjärjestelmässäsi.

  • Mihin sitten kehittää omaa komentohuonetta ja aivojen käyttöjärjestelmää?

Yli miljoonan aivomittauksen pakissa löytyy yksi ammatti, rooli ja tehtävä, jossa toimivilta löytyy nelipiikkinen profiili useammin kuin muissa tehtävissä toimivilta.

Toisin sanoen he pystyvät helposti käyttämään tarvittaessa kaikkia neljää aivodominanssia.

Mikä on tuo tehtävä, jonka haltijoissa löydetään kokoaivoisuus kahdeksan kertaa useammin kuin missään muussa tehtävässä organisaatiossa.

Ehkä arvasitkin. Se on toimitusjohtajan tehtävä.

  • Hän on se joka, valaa uskoa tavoitteisiin, kun muilla on siipi maassa.
  • Hän on se, joka vetää jalat maahan, kun porukka nousee liikaa pilviin.
  • Hän on se, joka pitää ihmiset vastuullisina lupauksilleen ja valvoo, että sovittuja asioita noudatetaan.
  • Ja hän on myös se, joka pystyy näkemään päätösten vaikutukset eri sidosryhmissä ja pidättäytymään empaattisesti päätöksistä, joista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Liiderinä sinun on kasvettava samaan, olet missä roolissa tahansa.                                  Ja otettava vastuu komentohuoneesi toimivuudesta.

Se taas merkitsee, että aivojesi toiminnan designerina ja konehuoneen käyttäjänä lähdet huoltamaan aivojesi käyttöjärjestelmää vastaamaan huomisen vaateisiin. Niistä tiedämme varmuudella vain sen, että ”se mikä toi sinut tänne, ei vie sinua sinne”.

Tero J. Kauppinen (@TeroJKauppinen)

Vastaukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *